Toisesta maailmansodasta uuteen nousuun

Toisessa maailmansodassa (1939-1945) rintamat vyöryivät tuhoisasti Itävallan ylitse. Puchin tehtaatkin olivat maalitauluina, tuottivathan ne sotimiseen käypiä tarvikkeita. Kerrotaan, että yksistään Puchin Steyrin tehtaisiin olisi osunut peräti 960 pommia! (kukahan nekin laski..?)

Sodan vihdoin loputtua Puch aloitti toimintansa reippaasti. Nelitahtiset unohdettiin ja markkinoille laskettiin edistyksellisiä kaksoismäntäisiä kaksitahtisia. Eräs varhaisimmista ja menestyksekkäimmistä sodan jälkeisistä Puch-malleista oli 1946 markkinoille tullut TF 250. Ulkoisesti se muistutti aika lailla vastaavan kokoista Jawaa, putkirunko, kahdet pakoputket, kromattu tankki, teleskooppijousitus edessä ja plunger takana. Pyörän erikoisuudet – kaksoismäntämoottori ja tuoreöljyvoitelu – eivät juuri ulospäin näkyneet. TF pysyi tuotannossa vuoteen 1954.

*Klikkaa kuvaa!*
Allekirjoittaneen TF:n alkuperäiset omistajat Hannes ja Aino Koukkari Utajärven koululla vuonna 1951 kuva: Matti A. Asikainen	Sama pyörä ja sama paikka kesällä 2003.

Vuonna 1954 TF korvattiin mallilla SG 250. SG oli huomattavasti nykyaikaisemman näköinen ja jonkin verran aikaansa edellä. Runko oli puristettua teräslevyä ja takajousitukseksi oli muutettu keinuhaarukka. Teho oli tietysti suurempi kuin edellisessä mallissa. SG-sarjan ureilullisimmat versiot oli nimetty SGS:ksi ja pienempi 175 kuutioinen sisarmalli oli samalla logiikalla SV ja SVS (vuonna 1960 lanseerattiin myös 125 cc SV ja SVS).

Päinvastoin kuin TF-mallissa, näissä uudemmissa moottorin erikoisuuden huomaa tyhmempikin: kaasutin on sijoitettu sylinterin viereen, josta se ilmanputsareineen sojottaa hauskasti suoraan sivulle. Kaksoiskaasuttimiset SGSS ja SVSS ovatkin		SG:n huikeaa muotoilua
aika hurjan näköisiä pelejä. Viisikymmenluvulla mopedit ja skootterit nousivat kaksipyöräisten käyttäjien suosioon. Myös Puch valmisti tällaisia ajopelejä. Mallistoon kuuluivat muun muassa M 50 -mopedi ja RL 125- ja A 150 -skootterit.	RL 125